Ripple (XRP)

Ripple on yksi vanhimmista kryptovaluutoista ja sen historia ulottuu vuoteen 2011. Ripple poikkeaa huomattavasti esimerkiksi bitcoinista ja Ripplen voi luokitella virtuaalivaluutaksi ja järjestelmäksi pelkän kryptovaluutan sijaan.

Ripplen keskeisiä ominaisuuksia ovat huomattava nopeus verrattuna esimerkiksi Ethereumiin tai Bitcoiniin verrattuna. Transaktiot vahvistetaan sekunneissa. Lisäksi siirtokustanukset ovat todella alhaisia.

XRP on teknologia Ripplen lanseeraaman kryptovaluutta. XRP Ledger on puolestaan Ripplen kehittämä ekosysteemi.

Ripplen historia

XRP Ledger lanseerattiin vuonna 2013, se julkaistiin aikanaan vielä nimellä Ripple Consensus Ledger. Samalla luotiin sen natiivivaluuttana toimiva XRP-token ja tarkalleen ottaen 100 miljardia kappaletta XRP:tä. Peräti 80 miljardia tokenia jäi Ripple-yhtiön haltuun ja 20 miljardia jaettiin perustajien (McCaleb, Larsen, Britto) kesken.

Tähän omistusjärjestelyyn liittyy myös paljon kritiikkiä: Ripple Labs vaihtoi nimensä nykyisin käytössä olevaksi Rippleksi vuonna 2015. Yritykselle myönnettiin kesäkuussa 2016 historian toinen lisenssi virtuaalivaluutoilla toimimiseen. NYSDFS:n (New York State Department of Financial Services) kryptovaluuttalisenssi, BitLicense, on myönnetty vain muutamille yrityksille, joiden joukossa on mm. Coinbase.

Yhtiön toimitusjohtajana toimii nykyisin Brad Garlinghouse, joka on yksi kryptomaailman tunnetuimmista kasvoista. Hänet on nähty usein myös CNBC:n vieraana. Fintech-yhtiö Ripple rakentaa tällä hetkellä ratkaisuja pankkimaailmaan. Sitä varten on luotu erillinen RippleNet-verkko, jossa Ripplen tarjoamat komponentit toimivat. XRP Ledger on sen sijaan julkinen verkko ja hajautettu tilikirja, jota jokainen XRP-tokenin omistaja käyttää transaktioita tehdessään.

Ripple ja XRP on helppo sekoittaa keskenään: Ripple on fintech-yhtiö ja XRP kryptovaluutta. XRP on siis XRP Ledgerin natiivivaluutta. XRPL sen sijaan on hajautettu ja kaikille avoin lohkoketju, aivan kuten bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen vastaavat. Sen teknologia eroaa kuitenkin perinteisistä ratkaisuista merkittävästi.

Ripplen ominaisuudet

XRP:tä käytetään ensisijaisesti suurten instituutioiden välisissä rahansiirroissa, ei yksityisten kaupassa. Luonnollisesti sitä käytetään myös yksityishenkilöiden kesken, mutta tämä on huomattavasti vähäisempää kuin instituutioiden kanssa, eikä se ole koskaan ollut ripplen pääasiallinen tarkoitus.

Koska Ripple Labsilla on yksinoikeus päättää XRP:n liikkeellelaskusta, voidaankin valuutan hankkimista verrata siihen, että sijoittaja ostaisi Ripple Labsin osakkeita.

XRP:hen sijoittaminen on sijoittamista Ripple-verkkoon ja siihen, että instituutiot jatkaisivat ripplen käyttämistä myös tulevaisuudessa. Toisin kuin bitcoinissa, XRP:tä ei siis synny koskaan lisää. Valuutan määrä sen sijaan vähenee jatkuvasti jokaisen maksun yhteydessä. XRP-siirron tekeminen maksaa noin 0,000001 dollaria ja tämä siirtomaksu ei mene louhijoille, vaan se katoaa kokonaan järjestelmästä.

Ripple-maksujärjestelmä ja XRP-virtuaalivaluutta on siis hyvin erilainen kokonaisuus kuin kryptovaluutat yleensä. Ripple ei kalastele samoilla apajilla kuin bitcoin, joka on nimenomaan valuutta, tai Ethereum, jonka tarkoituksena on olla hajautettu supertietokone. Päinvastoin: Ripple Labs on jopa itse aktiivisesti kannustanut bitcoinin käyttöön. Bitcoin, kuten myös suuri osa muista kryptovaluutoista, ovat yhteensopivia Ripplen maksuverkon kanssa. Ripple ei siis niinkään ole uhka bitcoinille tai muille kryptovaluutoille, vaan niitä tukeva institutionaalinen ja keskitetty järjestelmä.

Perinteisten kryptovaluuttasijoittajien keskuudessa Ripple on ollut enemmän tai vähemmän kontroversaali assetti. Ripple on kerännyt epäilyksiä mm. keskitetyn rakenteensa takia: XRP-token on keskitetyn tahon (Ripple) luoma, ja suurin osa siitä on edelleen yhtiön hallussa. Edellä kuvattu token-ekonomia on häiritsevä verrattuna esimerkiksi bitcoiniin. Ripple-yhtiö on kerännyt tähän asti rahoitusta toiminnalleen XRP-myyntien kautta. Lisääntyvätkö ne miten paljon tulevaisuudessa? Tämän lisäksi Ripplen edellä kuvattu ODL-ratkaisu on vielä varsin vähän käytössä, eikä sen vaikutuksia XRP:n kurssiin ole helppo arvioida.

XRPL

XRPL on kaikille avoin lohkoketju ja maksujärjestelmä. Vaikka kyseessä on jo yli viisi vuotta vanha toteutus, sen voisi sanoa olevan 3. sukupolven ratkaisu johtuen a) skaalautuvuudesta ja b) louhijoiden puuttumisesta. XRP Ledger kilpailee siis kapasiteetiltaan EOS:n, Tronin ja muiden 3. sukupolven lohkoketjujen kanssa. Se tarjoaa noin 3 sekunnin mittaiset transaktiot ja 1500 transaktiota sekunnissa. Tämä saavutetaan RPCA:n (Ripple Protocol Consensus Algorithm) avulla, joka on siis Ripplen vastine Bitcoinin käyttämällä Proof of Work -konsensusalgoritmille.

Käytännössä kaikki 3. sukupolven platformit käyttävät Proof of Stake-konsensusta, jossa louhijat on korvattu verkossa olevilla validaattoreilla. Eli pieni joukko palvelimia on valittu verkon ylläpitäjiksi, jotka sitten prosessoivat kaikki transaktiot. XRPL toimii about samalla tavalla. Sen verkko koostuu validaattoreista, joka on käytännössä node-palvelin bitcoin-verkon tavoin. Kuka tahansa voi perustaa oman validaattorinsa ja alkaa tukemaan XRPL-verkkoa.

Käytössä on myös UNL eli Unique Node List. Tämä on Ripplen kasaama lista luotettavista palvelimista, joihin validaattorit voivat luottaa. XRP Ledger on käytännössä yksi ledger eli kirjanpitojärjestelmä muiden joukossa. Bitcoinin lohkoketju on myös yhtä lailla ledger ja maailmassa on jo tuhansia muitakin lohkoketjuja sekä ns. legacy-järjestelmiä eli vaikkapa pankin tietojärjestelmä.

Ripplessä huomattiinkin nopeasti, että XRP Ledger ei vielä ratkaise sen ”Internet Of Value”-visiota. Tarvitaan protokolla, jolla XRP saadaan yhdistettyä mm. fiat-järjestelmiin. Tässä tulee mukaan ILP, Inter-Ledger Protocol, eli  suomennettuna erilaiset maksujärjestelmät yhdistävä protokolla. XRP Ledger tukee luonnollisesti ILP:tä, mutta sen arvo on tällä hetkellä Ripple-yhtiön pankkisektorille suunnatuissa tuotteissa.

RippleNet

XRP on todella hämmentävä kryptovaluutta, sillä lähes jokainen käyttäjä tietää enemmän Ripplen privaatista RippleNet-ratkaisusta kuin XRP Ledgeristä. Tämä johtuu siitä, että XRP:n tarkoitusta on selitetty kaikissa oppaissa nimenomaan Ripplen pankkiratkaisujen kautta. Tätä näkökulmaa on myös käytetty XRP-tokenin shillaamiseen somessa jo vuosikausia. Totuus on kuitenkin se, että XRP:n rooli Ripplen pankeille tekemissä toteutuksissa on ollut viime vuosina vielä varsin pieni.

On-Demand Liquidity (ODL)

ODL tarjoaa XRP-tokenin avulla digitaalisen valuuttapoolin, jota pankki voi hyödyntää. Yllä olevassa esimerkissä amerikkalaispankin ei tarvitse enää pitää rahaa sidottuna argentiinalaispankin tilillä. Se voi ostaa dollareilla XRP-tokeneita, siirtää ne argentiinalaiseen XRP-välittäjään parissa sekunnissa, ja vaihtaa XRP-tokenit sitten paikalliseksi valuutaksi. Koko operaatio voidaan suoritaa alle minuutissa.

Jos ODL-järjestelmä kasvattaa suosiotaan, se nostaa myös XRP-tokenin kysyntää merkittävästi. Tämä teknologia voi siis vaikuttaa XRP-tokenin kurssiin. Tällä hetkellä ODL on käytössä MoneyGram-palvelussa, joka on Western Unionin ja muiden globaalien jättiläisten kilpailija. Ripple osti osuuden MoneyGramista vuonna 2019 ja yhtiö hyödyntää nyt ODL-palvelua.

Ripplen tulevaisuus

Ripplen kehittyessä nykyisestä, saattaa sen verkko osoittautua erinomaiseksi pohjaksi myös kryptovaluuttojen vaihtamiselle hyödykkeisiin, fiat-valuuttoihin tai toisiin kryptovaluuttoihin. Ripple tarjoaa poikkeuksellisen lähestymiskulman digitaalisiin valuuttoihin ja sillä voi olettaa olevan vähintään kohtuullista kysyntää omassa segmentissään.

Ripple – Usein kysytyt kysymykset